tällä viikolla (eli viime viikolla, koska tänään on maanantai - vaikka se tuntuukin sunnuntailta)
on ollu todella sateisia päiviä, ja sit taas jonain päivänä lämmintä ja aurinkoa.
niin hämmentävää. torstaina täällä tuli jopa rakeita! mä oikeen säikähdin, kun omassa ullakkohuoneessa
koneella istuessani ikkunan alla rupes paukkumaan ihan hulluna! ja sit tajusin että ikkunaan
jäi rakeita.. niiiin hullua! ja siitä seuraava hetki sato vaan vettä normaalisti.. oi että. hassua.
perjantaina lähdettiin siis H:n kanssa kaupungille mun töiden jälkeen, H:lla oli vapaapäivä.
löydettiin kuin löydettiinkin Lush kauppa, joka oli liian lähellä ollakseen totta!
se siis oli Victorian asemalla, missä käydään aina kun nähdään..miten ei olla ennen nähty sitä?
ostin sieltä tommosen söpön (vain kahdella punnalla!) kylpyyn laitettavan
nallekarhupommin... kattokaa nyt miten sulonen! en jaksa oottaa et pääsen kokeilemaan :)
sieltä olisi aivan ihana ostaa kaikkea tuliaisia ja kotiin postissa lähetettäviä pieniä joululahjoja :)
lauantaina meillä kotona Suomessa pidettiin vuosittainen rosvopaisti, jollon meille kotiin
kokoontuu monia läheisiä ja sukulaisia ja perhetuttuja... tällä kertaa siis itse en päässy paikalle (ylläri),
mutta raksut oli ihania ja teki whatsappiin ryhmäkeskustelun, johon ne sit laitto tunnelmakuvia ja
kuulumisia :) oli ihana olla mukana menossa, vaikka tulikin vähän haikea fiilis niiden nähtyä..
ukko oli vielä rakentanu meidän pihaan ihan hullun komian laavun! ai että!
lauantai-aamuna (aamupvällä) sit katsoin Vain Elämää, ja itkin hulluna, koska ensinnäkin Jenni Vartiainen
on mun lempi suomalainen naisartisti, joten biisit oli niin tuttuja ja samaistuttavissa olevia,
et kyynelkanavat sai kyllä kyytiä. pisteenä iin päälle oli vika biisi, Missä Muruseni On, joka on mulle
henkilökohtaisesti tärkein biisi Jenniltä, koska mun koiran nimi on Muru. lauletaan aina maman kanssa
sitä Murulle, ja aina ollaan mietitty sitä, että kun Murusta aika jättää, niin se tulee olemaan Murun biisi
ihan lopullisesti <3 sen biisin jälkeen soitin sit heti äitille, joka oli juuri sisällä hakemassa Haloo Helsingin
uutta levyä, jotta ne vois kuunnella sitä porukalla ulkona rosvopaistin muhiessa.. sit äiti sai kauhean itkukohtauksen,
koska se oli just levyä hakiessaan ruvennu muistelee mua (mä sain porukat kuuntelee Haloota :p)
ja sit sillä samalla sekunnilla mä soitan skypellä sen tablettiin - tämmöset hetket on vaa nii taianomasia.
itkettiin siinä sit vähä aikaa ikävää (oon saanu ultimaattisen herkkyyteni äitiltä, ja kun yhessä itketään, se ei oo kaunista! ha!)
ja sen jälkeen mama oli ihana ja jatko skypettelyä ulos mennessään :) juttelin sit vuorotellen vaikka kenelle,
oli aivan ihanaa ja piristävää! ja oli myös aivan ihana nähdä meidän pihaa ja maisemia, oi että <3
lauantai-illalla mulla oli muutama tunti töitä, jonka jälkeen host isä tuli kotiin ja vapautti mut babysittingistä.
lähdin sit extemporena H:n luokse yöks! haha! juotiin teetä, juteltiin hulluna ja panikoitiin jonkun
randomin pimputtaessa ovikelloa kolme kertaa vähän väliä ennen kello kahtatoista.. oltiin nii paniikissa!
host vanhemmat ei edes heränny siihen, ja yhessä vaiheessa vauvat rupes vaa itkemäään ja kaikki tuntu
ku oltais oltu jossain kauhuleffassa! geez! sit lopulta nukahettiin hyvillä mielin, kahtottuamme tyhmiä kuvia netistä.
aamupalan jälkeen sunnuntaina lähettiin kävelylle puistoon, joka oli niin kaunis näky! niin tajuttomia maisemia tääällä.
ja sain nähdä monia monia monia koiria, kun täällä puistoissa annetaan koirien vaa juosta vapaana!
puistokävelyn jälkeen suuntasin kotiin.. siinä vaiheessa en ollu syöny muutakun pari leipää aamulla..
ajattelin olla syömättä paljoa, koska illemmalla grillattiin porukalla..
joten kotiin päästyäni ja suihkussa käytyäni otin sit vain pari leipää ja parin tunnin jälkeen vielä yhden omenan..
siis periaatteessa lounasta en syöny ollenkaan. se sit kostautu illalla,
koska päivällisen ollessa valmis mä olin niin nälkänen, että ahmin niin paljon ruokaa itteeni niin nopeesti,
että pakki meni stoppiin. mulle tuli aivan järkyttävä mahakipu, yks pahimmista ikinä mitä muistan.
pisti aivan hirmusesti ja tuli oikein etova olo.. lahnasin sit loppuillan puolikuolleena sängyssä kone sylissä,
jutellen kavereille - ikävöiden Murua. Muru tuntee mut parhaiten, se aina tietää millon tartten sitä lähelle.
 |
| raksupoksu <3 |
 |
ps. H on pelastava enkeli. se osti nää mulle ruotsalaisesta kaupasta jonka löysi!
nyt vaan toivon ettei laktoositabletit lopu kesken, koska suklaata syödessäni ne hupenee melko vauhdilla...
mama, pistä paketti jo tulee, etten saa mahaani sekaisin haha! |
 |
pps. jos saisin toivoa jotain joulupukilta tänä vuonna (joka on tänä vuonna vähä mahoton yhtälö Lontoosta käsin)
toivoisin tämän <3 aivan ihana. |
